keskiviikko 21. syyskuuta 2016

16 syksyistä asiaa

Syksyssä odotan... kauniita, kirpakoita syyskuun aamuja ja päiviä.
Syksyssä jännittää... no eipä oikeastaan mikään tällä hetkellä




Syksyssä parasta... kynttilöiden kaivaminen esiin, ulkoilu kauniissa ilmassa.






Syksyssä hankalinta... edessä oleva pimeä aika.






Syksyssä inhottavinta... ne jatkuvat vesisateet, toivotaan, että pysyvät poissa!




Syksyllä aion... ulkoilla paljon, nauttia pimenevistä illoista ja lukea kirjoja!







Joka syksy minä hämmästelen sitä... miten paljon tykkäänkään syksystä, kaikkine iloisine väreineen ja ihanine auringonpaisteineen ja kirpsakoine ilmoineen.






Joka syksy täytyy ainakin kerran... manata sateisia päiviä!






Syksyyn kuuluu ehdottomasti... synttärikakkuja, sekä omaa että esikoisen :)






Paras syysvinkki... lähde metsään, siellä tuoksuu syksyllä niin ihanalta!





Syystunnelmaan pääsen... kaivamalla kynttilöitä esiin.




Koulun/ opiskeluiden suhteen minä... keskityn lähinnä kannustamaan ja tukemaan näitä perheen pienimpiä. Itsekin tekisi mieli opiskella, mutta en oikein juuri nyt tiedä mitä haluaisin...




Suosikkini syyspukeutumisessa... nilkkurit, lämpimät neuleet ja paksut huivit :)




Viime syksynä minä... en kaiketi tehnyt mitään erityistä, kun ei muistu mieleen....






Lapsena pidin syksystä... ennen kaikkea lähestyvien synttäreiden takia.




Paras syysmuistoni... liittyy 20 vuoden takaisiin tunnelmiin, esikoista odoteltiin (2 viikkoa yli lasketun ajankin jopa) ja hän tuli elämäämme lokakuussa <3


keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Meillä ollaan ihastuttu :)

Meillä on ihastuttu ihan täysillä näihin ihanuuksiin
Heissan taas, nyt vihdoin on pieni hetki aikaa päivittää tämä juttu, jonka jo kesällä aloittelin... Ai että mihin meillä ollaan ihastuttu? No hamam-pyyhkeisiin :), monestakin syystä!

Tiedättehän sen tunteen, kun koko perhe on lähdössä matkalle ja yksi matkalaukku täytyy suurinpiirtein varata pyyhkeille, uima-altaita, kylpylöitä jne. varten? Minä tuskailin asian kanssa kesän alussa, kun olimme koko perhe (6 henkeä) lähdössä Budapestiin ja tarkoituksena vierailla kylpylöissä, etenkin niissä ulkokylpylöissä ja mahdollisesti myös Aquaworldissa. Pakkasin ja pakkasin paksuja froteepyyhkeitä kuudelle hengelle ja tuskailin asian kanssa, kunnes luin näistä ihanista Hamam-pyyhkeistä...
Hamam-pyyhkeiden värit ovat hurmaavia
Eipä siinä sitten muu auttanut kuin suunnata kulku kohti Tampereen keskustaa, ihanaan Lina-pyyhekauppaan hypelöimään, että olisivatko nämä pelastus meidän matkalaukuillemme ja olivathan ne!
Hamam-pyyhkeet ovat ihania, ohuita, silti imukykyisiä, suuria ja helposti kuivuvia, en voi kuin suositella lämpimästi. Etenkin reissussa ovat hyviä jo pelkästään matkalaukkuja ajatellen, mutta myös kuivumisensa suhteen. Kyllä me oltais oltu Budapestissa pulassa isojen ja paksujen froteepyyhkeiden kanssa, eivät olisi varmaan kuivuneet ennen kotiin pääsyä, nämä sen sijaan kuivuivat alta aikayksikön.
Reissun jälkeen meillä ei ole oikeastaan muita käytetykään, ei muuta kuin pesu ja kuivaus ja takaisin käyttöön, hävitin jo ison kassillisen muhkeita froteepyyhkeitä (ihan kaikkia en vielä raaskinut) ja tein kyllä päätöksen, että mitään muita pyyhkeitä ei meille enää tule kuin näitä, olen ihan myyty näihin!

Tampereella Hamam-pyyhkeitä myy ihana Lina-pyyhekauppa Aleksanterin kadulla

Hamam-pyyhkeissä on ihania värejäkin, on ihan rauhallisia harmaita ja mustia jos niitä haluaa, mutta meillä ostettiin jokaiselle oman värinen pyyhe. On helppo erottaa suihkuun mennessään oman pyyhkeensä kun on eri väriset. Ja toisaalta nämä värit ovat mielestäni sillä tavalla yhteen sopivia, etteivät kuivuessaan pukuhuoneessakaan käy riitelemään keskenään :)
Tampereelta löytyy tosiaan Lina-pyyhekauppa ja kovin ystävällisen palvelun siellä saimme osaksemme, uusi reissu on tiedossa pikapuoleen! Nämä meidän ostamat pyyhkeet olivat noin 20€ kappale, hinta vähän vaihtelee sen mukaan, onko pyyhe ohuempaa vai vähän paksumpaa kudosta. Mutta ehdottomasti hintansa arvoisia! Voin lämpimästi suositella näitä, tulikohan jo selväksi, että olen näihin täysin hullaantunut?! Onko sinulla kokemusta Hamam-pyyhkeistä?

Ilma näyttää ulkona ihanalta, nyt täytyy päästä ulkoilemaan, kunhan on neiti ystävineen ensin kuljetettu heppatallille.

Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille!

maanantai 12. syyskuuta 2016

Kuulumisia


Huhuu, onko täällä enää ketään??? Enpä ihmettelisi jos olisitte kaikki kadonneet, miten ihmeessä mulla ei tunnu olevan koskaan aikaa blogin päivittämiseen. Ideoita postauksiin vielä olisikin, mutta kuvien lataaminen kameralta koneelle ja postauksen tekeminen ei vaan meinaa ottaa tuulta purjeisiin...

No, mitä kuuluu meidän syksyyn? Elokuu oli ja meni ja syyskuukin on kohta jo puolessa välissä. Me ollaan nautittu ihanista syksyn ilmoista ulkoillen kauniissa maisemissa eväiden kera.
Retkellä maistuu aina eväät
Lisäksi me isännän kanssa ollaan ahkeroitu metsässä, elokuussa kerättiin vielä mustikoita ja nyt on käyty sitten keräämässä puolukoita ja eilisellä reissulla saatiin myös suppilovahveroita ihan kivasti. Niistä vaan ei kuvaa ole, kun joku ahne ne nyppii irti ennen kuin miettii, että kuva olis kiva :D. Tuolla metsässä esiintyy muutenkin sellainen kummallinen ilmiö, sieltä kun ei millään malttaisi lähteä pois, pitäisi vielä kerätä nuo ja nuo ja vielä tuoltakin, vaikka pakastin huutaa apua jo entisten kanssa, mutta kun ei millään voisi jättää mustikoita ja puolukoita sinne... Eilen oli muuten vielä mustikoitakin ihan hirmuisesti metsässä...

On kerätty puolukoita ja nautittu raikkaasta metsäilmasta
Harmikseni en juurikaan tunnista sieniä, keräisin niitä nimittäin mielelläni, tykkään syödä niitä ihan älyttömästi, suolasienet joulupöydässä olisivat ihan ehdottomia, mutta ei ehkä alla olevasta lajikkeesta kannata yrittää...
Moni kakku päältä kaunis :)
Syyskuussa on vietetty isännän kanssa 15-vuotishääpäivää. Sain kukkia sekä appivanhemmilta että isännältä itseltään, vaikka meillä ei ole ollut tapana näitä hääpäiviä muistaa, täytyy sanoa,että kyllähän tuo isännän kimppu ilahdutti :)
 Isäntä muisti, mitä kukkia oli aikanaan hääkimpussa, hyvin oli samankaltainen tämä kimppu. 15-vuoteen mahtuu vaikka mitä, vaikka aina tuntuu, ettei mitään tapahdukaan, kaikki päivät vaan on samanlaisia... 15-vuotta sitten meillä oli kaksi poikaa, 5- ja 3-vuotiaat, nyt meillä on 3 poikaa 20, kohta 18 ja melkein 10 ja yksi tyttö, 12 vuotta. 15 vuoteen mahtuu kahden lapsen lisäksi  4 koiraa, yksi omakotitalon rakentaminen, muutaman läheisen, rakkaan menetys ja muutamia uusia ystävyyksiä, eli siis elämää kaikessa kirjossaan <3

Syksyn iloihin on kuulunut myös koiralenkit hyvän ystävän kanssa, koirien mielestä parasta on uiminen, ihan sama millainen mutalammikko on, kunhan pääsee uimaan... Haju on melkoisen huumaava tällaisten mutakylpyjen jälkeen sekä autossa että kotonakin ja kestää pitkään, mutta turkki kiiltää ja kiittää :D
Noutajat rrrrakastavat uimista ja kavereiden kanssa on aina kivaa :)
Elokuussa hankin myös uuden yleiskoneen keittiöön ja hyvin vähän olen sitä testaillut, mutta eilen tuli leivottua pellavarouhesämpylöitä, jotka tuntuivatkin tekevän ihan hyvin kauppansa, itselle muistutukseksi, että jatkossa voi tehdä kaksinkertaisen taikinan, yhdestä kun tuppaa tulemaan melkein riitaa...
Sunnuntaina kokeiltiin maistuvia pellavarouhesämpylöitä

Ihanaa ja aurinkoista syyskuun jatkoa teille kaikille jotka vielä jaksatte täällä käydä, yritän parantaa tapani päivittämisen suhteen!








maanantai 15. elokuuta 2016

Stressaantumisen jalo taito

Poimin jostain fb:n sivuilta alla olevan jutun, mielestäni tämä on oikein sopiva näin syksyn aloitukseen ja nyt kun lomat on juuri pidetty ja ennen kuin olemme siinä oravanpyörässä taas, on hyvä vähän miettiä... Itse en juuri koe stressaavani, mutta täytyy tunnustaa, että kyllä tuossa listassa itse asiassa on monta sellaista kohtaa jonka voin allekirjoittaa...
Stressaantuminen on jalo taito
                         - Mieti mitä kaikkea sinun pitää tehdä tulevien viikkojen aikana
                         - Murehdi samalla menneisyydestä kaikkia asioita, joihin olet tyytymätön
                         - Jätä paljon puolivalmiita asioita viime tippaan
                         - Täydellinen pitää olla
                         - Muista, että olet korvaamaton
                         - Kanna muidenkin puolesta kaikki murheet
                         - Asenne: Jaksaminen on loputonta
                         - Arvosi mitataan suoritusten kautta
Tässäpä muutama oikein oiva ajatus, miten takuulla saadaan kesän aikana hankitut voimavarat käyttöön nopsasti ja itsensä romahduksen partaalle :) Juuri eilen harmittelin (no, okei taisin ihan kirota mielessäni), että miksi ihmeessä jätän asiat aina puolitiehen, että miksei kerralla voi hoitaa loppuun asti? Monestihan se on niin, että kun nyt jättää tämän asian puolitiehen niin sen hoitaminen on huomattavasti työläämpää hetken päästä. Itse olin jättänyt mustikkaämpärit pihaan mustikoiden siivoamisen ja pakastamisen jälkeen ja sain ne eilen nyt siitä hoidettua pois, varmasti olisin päässyt helpommalla, jos olisin viitsinyt pestä ne saman tien paikalleen plus että olisin säästynyt moneen kertaan ajattelemasta asiaa... Mites siellä puolella, hoidatteko asiat saman tien vai jääkö puolitiehen?
Itse aina ihailen sellaisia ihmisiä, jotka kykenevät tuohon asioiden tekemiseen loppuun asti, olen nimittäin ajatellut, että heillä on myös hyvin usein siisti koti ja tavarat järjestyksessä... Toisaalta sitten omassa työssäni tällä hetkellä (tai oikeastaan koskaan), ei ole ollut sellaista mahdollisuutta, että tekisi vain yhtä asiaa ja yhden loppuun asti, aina on pitänyt pitää montaa pyörää pyörimässä ja hoitaa montaa juttua kerrallaan, niin kuin varmasti aika monella nykyisellään on...

Yksi kompastuskiveni on tuo asioiden miettiminen, mietin pitkään, että pitäisi tehdä sitä ja tätä ja tuota, itse toteutus ei yleensä kovin paljon aikaa vie, mutta tuo tuumaaminen kyllä... Olisi paljon tehokkaampaa tarttua hommaan ja tehdä eikä käyttää aikaa miettimiseen... Hohhoijaa, mutta voikohan ihminen oikeasti muuttua tällaisissa asioissa jos vaan päättää?

No tällaisia pohdintoja tämän viikon alkuun, kuulemisiin pikaisesti! Ihana kun olette vielä täällä!
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Ps. Miten tuon postauksen nimen keksiminen voikin olla näin hankalaa????

perjantai 5. elokuuta 2016

Bloggaamisen vaikea taito...

Tässä on kesä vierähtänyt jo elokuuhun ja lomat on pidetty, arki on osittain alkanut, lapset vielä hetken lomailevat ja nauttivat tällä hetkellä olostaan papan hoivissa. Tavallaanhan siis  meilläkin isännän kanssa on lomaa, kotona kun ei juuri tällä hetkellä ole neljästä lapsesta yhtään, ihan kummallista...




Toivottavasti teillä kaikilla on ollut ihana kesä ja akkuja on ladattu tulevaa syksyä ja talvea varten?! Meidän kesä on ollut ihana, lomalla olin peräti 5 viikkoa, teimme reissun koko perheen voimin, olemme vierailleet ihanalla mökillä, käyneet vähän kiertoajeluilla, mustikassa, uimarannoilla on tietysti vierailtu useamman kerran päivässä, ylipäänsä olemme tehneet kaikkea mukavaa, ilman aikatauluja ja Tokihan kesää on vielä jäljellä, mutta onhan se totuus, että syksy siellä jo kolistelee ihan nurkilla...




Olen tässä kesän mittaan miettinyt moneen otteeseen tämän blogin jatkoa, mitä teen, miten teen vai teenkö. On kyllä hankala asia, toisaalta tuntuu, että aika ei riitä, ei tavallaan rohkeuskaan ja toisaalta en sitten millään haluaisi lopettaa ja luovuttaa... Olen tutustunut blogin kautta ihaniin ihmisiin ja saanut teiltä lukijat ihanaa palautetta, kiitos siitä ihan jokaiselle!




Tohkeissaan blogin Katri pohti juuri kirjoituksessaan blogin pitämistä ja sen tuomia haasteita ja voin kyllä Katrin kirjoituksiin yhtyä. Minähän olen pitänyt tätä blogia hyvinkin anonyymisti, en ole kasvojani tai perhettä täällä esitellyt, Maria taas kirjoitti omalta mukavuusalueelta poistumisesta ja näitä asioita olen tässä nyt pyöritellyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Olen pitänyt tätä blogia hyvin varovaisesti myös, ajatuksella, en-esitä-mielipiteitäni-kukaan-ei-loukkaannu, mutta haluanko sitäkään jatkossa? Tai toisaalta sitten, onko minulla mitään mielipiteitä ylipäänsä mistään asioista?


Arastelen omien ajatusten ja mielipiteiden ilmaisua, olen mieluummin se "Näkymätön lapsi" kuten Muumeissa, ehkä nyt kun ikääkin alkaa olla, olisi jo pikku hiljaa aika opetella myös olemaan ihan näkyvä... Tietysti blogissa ja kirjoitettuna mielipiteiden ja ajatusten ilmaisu on vielä astetta hankalampaa kun ne pitää kirjoittaa ja kirjoittaminen ei ole kuitenkaan se vahvin puoleni...




Kesällä on myös käyty Tallipihalla ihastelemassa




Suunniteltu syksyn ja talven aikaan tehtäviä kohennuksia kotona, kalkkimaalilla





Ihasteltu sateenkaaria useampanakin päivänä

No, tällaisia pohdintoja tähän väliin, katsotaan, mitä syksy tuo tullessaan tämänkin asian suhteen, aika monista asioista ajattelen, että niillä on tapana selvitä ja luotan siihen, että niin tämäkin asia selviää, ihan ilman suuria pohdintoja ja kriiseilyjä...




Ajattelin asettaa itselleni haasteen syksylle/ talvelle; teen tätä blogia rohkeasti enemmän itsenäni, mielipiteineen ja kuvineen ja ehkäpä jopa naamani näytän, saas nähdä... Eli yhteenvetona, en halua lopettaa vaan jatkan samaan, verkkaiseen tahtiin postaamista ehkä hieman rohkeammin, saas nähdä pystynkö siihen.




Ihanaa elokuuta teille kaikille ja kuulemisiin!


torstai 23. kesäkuuta 2016

Ihanaa kesää ja juhannusta kaikille!

Näiden kesäkuvien myötä toivottelen teille kaikille ihanille OIKEIN HYVÄÄ JA MUKAVAA JUHANNUSTA ja samalla oikein ihanaa, rentouttavaa ja lämmintä kesää!
Meillä alkaa tänään loma ja koska blogi on päivittynyt viime aikoina muutenkin tosi heikosti, vaikka postauksia on periaatteessa valmiina (kuvat uupuu), niin tein päätöksen, että palaan asiaan syksyllä, ehkä... On vähän ristiriitaiset tunnelmat tämän blogin kanssa,  mutta nyt on hyvää aikaa mietiskellä miten jatketaan vai jatketaanko... Ehkä sitä kesän jälkeen on vähän uusia ajatuksia ja aiheitakin kirjoittamiselle, jätän asian siis avoimeksi...
Muistakaa nauttia auringosta (toivottavasti sitä näkyy), lämmöstä, ihanasta ruoasta, mansikoista, ihanista kesäpäivistä, sateista, tuoksusta sateen jälkeen, uimisesta, toisistanne, kaikesta mahdollisesta!

Ihanaa kesää kaikille!



torstai 9. kesäkuuta 2016

Monta asiaa minusta x 3

Tuulannelin-blogista huomasin tällaisen kivan haasteen ja ajattelin nyt itsekin kokeilla löytyykö kaikista kolme mainitsemisen arvoista asiaa :)

3 asiaa, joita odotan... kesäloma, matka, lämpö ja aurinko

3 asiaa joita haluan... olla hyväkuntoinen, kokeilla valmistaa ystävän äidiltä saadun ohjeen mukaan raparperijuomaa, saada pakastimen tyhjäksi

3 asiaa joita teen usein... luen, selaan blogeja, kävelen

3 asiaa, joista tykkään... oma perhe, oma koti, eläimet


3 asiaa joista en tykkää... väärinymmärtäjät, ötökät, käärmeet


3 asiaa mitä minun pitäisi tehdä... liikkua enemmän, syödä vähemmän makeaa, pitää itsestäni paremmin huolta





3 asiaa mitä osaan... laittaa kohtuullisen makuista perusruokaa, kouluttaa koiria perusasioissa, päällystää kirjoja kontaktimuovilla


3 asiaa jota en osaa... pitää järjestystä, ideoida uusia käyttötarkoituksia esineille (onneksi on blogit, joista saa ideoita), virkata


3 asiaa jotka rauhoittavat minut... lukeminen, metsä, koirat


3 asiaa, jotka saavat minut stressaantumaan... ilkeät ihmiset ja sanat, tekemättömät työt, lomalle asetetut aikataulut (tai en minä näistä oikeastaan stressaa, mutta eivät vaan tunnu mukavilta)

3 asiaa mitä tein viikonloppuna... juhlin ylioppilasta, kävin onnittelemassa 2-vuotiasta, söin jätskiä

3 asiaa mitä olen tehnyt viimeisen viikon aikana... pyöräillyt, käynyt töissä, poikennut kirjastossa



Melkoisen vilpakaksi veti tuon kelin, piti oikein kantaa kesäkukkia vähän suojaan ja nostella tomaatit sisälle etteivät ihan ota nokkiinsa. Toivottavasti tätä ei nyt jatku kovin montaa päivää... Neiti lähtee ensi viikolla ratsastusleirille, joten olisi tietty kivaa, jos ilmakin muistuttaisi kesäistä... Saimme eilen mukavia uutisia, meidän sotamieskin saa lomaa reissumme aikaan, joten hänkin pääsee mukaan, tämä tuntui olevan erityisesti tuolle numero kakkoselle hyvä uutinen, ei uskois, että nämä kaksi ovat olleet ihan pahimmat riitapukarit jossain vaiheessa...

Kivaa loppuviikkoa kaikille!


© Meidän elämää
Maira Gall